Toisen kuvittaminen
Autoetnografinen tutkielma rotuennakkoluuloista muotoiluprosessissa
YAMK-tutkinto, Design Making, 2017, Savonia Ammattikorkeakoulu
Tutkimuskysymykset
1. Kuinka tietoisuus muotoilijan omista rotuennakkoluuloista vaikuttaa muotoiluprosessiin?
2. Mitkä seikat vaikuttavat rodullisten stereotyyppien muodostukseen kun eurooppalainen graafinen suunnittelija kuvittaa afrikkalaisia hahmoja?
Menetelmä
Evokatiivinen autoetnografia -tunteisiin ja aistinhavaintoihin keskittyvää yksityiskohtaista kuvausta perustuen tutkijan kokemuksiin, pyrkimyksenä herättää lukijassa tunne-elämys
Tapaus
Afrikka-teemaisten kuvitusten tuottaminen mikrostock-kuvapankeille.
-eli kuvapankkeja, joista voi pienellä rahalla ostaa kuvia kaupallisiin tarkoituksiin.
Kertomuksen tiivistelmä
Aikomukseni oli tuottaa sisällöltään rikkaampia kuvituksia afrikkalaisista hahmoista, kuin mitä kuvapankeissa oli sillä hetkellä tarjolla, pyrkien välttämään rotustereotypioita.
Hahmottelin konsepteja samanaikaisesti arvioiden niitä niiden ilmaisemien rotuennakkoluulojen pohjalta. Tiukka itsekritiikki kuitenkin häiritsi luovaa prosessia. Päätin siirtää arviointia tuonnemmaksi ja hyväksyin jonkinasteista rotuennakkoluulojen ilmenemistä kuvituksissa.
Tulokset
Havaitsin seuraavanlaisia rotustereotypioita: uhri, Sambo (lapsellinen ja tyhmä huoleton veikkonen), palvelija ja Mammy (lastenhoitaja/kodinhoitaja, yleensä pyylevä a-seksuaalinen naishenkilö), Jezebel (yliseksuaalinen “helppo” nainen), diktaattori, macho (yliseksuaalinen agressiivinen mies).
Sijoitin nämä stereotypiat Fiske et all stereotyyppisisältömalliin. Tässä mallissa stereotyypin sisältö määräytyy sen mukaan koetaanko ihmisryhmän pyrkimykset uhkaaviksi vai ystävällisiksi (lämpö) ja kuinka hyvin ihmisryhmän koetaan pystyvän toteuttamaan pyrkimyksiään (kompetenssi). Erilaiset yhdistelmät tuottavat erityyppisiä tunnereaktioita (holhoavuus, ylenkatse, kateus ja ihailu), joiden pohjalta stereotypiat muodostuvat.
Havaitsin että holhoavuus ja kateus olivat suurimpia vaikuttimia tuottamieni stereotyyppisten hahmojen takana.
Erilaiset vaikuttimet (emotionaaliset motiivit, historialliset tapahtumat Länsimaisen visuaalisen kulttuurin kautta sekä ryhmien väliset suhteet) suodattuivat kun tiedostin omia rotuennakkoluuloja. Pystyin hylkäämään konsepteja, jotka sisälsivät rotustereotypioita. Suodattaminen oli kuitenkin liiankin tehokasta ja se häiritsi luovaa työskentelyä. Tästä syystä päätin lykätä kritiikkiä ja hyväksyä jonkinasteista rotuennakkoluulojen ilmenemistä.
Yhteenveto
Vaikka tietoisuus omista rotuennakkoluuloista voi häiritä luovaa prosessia, se on silti hyödyksi kamppailussa rotustereotypioiden kierrätystä vastaan ulkoryhmiä kuvattaessa.
Muotoilijan tulee tiedostaa asemansa sosiaalisten kuvausten ylläpitäjänä.